Tutustuin artikkeliin: Digitaaliset lelut ja maailmat: pelaamisen vetovoima.
Kirj. Laura Ermi, Frans Mäyrä ja Satu Heliö
Teoksessa: Lapsuus mediamaailmassa: näkökulmia lasten tietoyhteiskuntaan (2005)
Kirjoittajat kertovat artikkelissaan tutkimuksestaan, joka kohdistui 10 - 12-vuotiaisiin lapsiin. Tutkimusmenetelmänä oli kyselylomake, joka jaettiin 550:lle vanhemmalle ja lapselle. Lomakkeessa kysyttiin lasten suosikkipelejä, miten usein he pelaavat ja kenen kanssa, vanehmpien asenteita pelaamista kohtaan sekä pelaamiseen liittyviä sääntöjä ja käytäntöjä perheessä. Kyselyjä saatiin takaisin 284:ltä lapselta ja vanhemmalta.
Lomakeaineiston pohjalta haastatteluun valittiin 15 perhettä. Käytännössä haastatteluihin osallistui 16 lasta ja 16 vanhempaa. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluna perheiden kodeissa.
Kyselyn pohjalta lasten suosikkipeleiksi nousivat: The Sims (josta löytyy mielenkiintoista tutkimusta myös blogissamme, Helenan toimesta), Harry Potter, Grand Theft Auto, Tony Hawk Pro Skater ja Super Mario. Lapset kiinnittävät huomiota pelien audiovisuaaliseen laadukkuuteen. Pelikokemuksen miellyttävyyttä ja vetovoimaa vähensi, jos audiovisuaalisen tai teknisen viimeistelyn puute oli olennaista.
Erityisesti pelien tyyli koettiin tärkeäksi. Osa haastatelluista lapsista halusi nähdä värikkäitä ja sadunomaisia pelejä, kun taas toiset kokivat sellaisen tyylin liian lapselliseksi.
Yheenvetona digitaalisten pelien pelaamisesta voidaan sanoa, että se on noussut yhdeksi keskeisimmistä elementeistä nykypäivän lasten mediamaailmassa ja arjessa. Useimmiten lapset kokivat pelien olevan mukava harrastus tai viihdettä, jonka pariin saattoi hakeutua kun ei keksinyt muutakaan tekemistä. Tällaisessa tilanteessa peli näyttäisivät korvaavan ystävät tilapäisesti, mutta jukisuudessa sitkeästi elävä kuva yksin pelaavasta syrjäytyneestä lapsesta ei näytä vastaavan todellisuutta.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
2 comments:
Frans Mäyrä on pitkän linjan suomalainen pelitutkija, ja tutkimusastelma vaikuttaa mielekkäältä, joten tältä osin en löydä tutkimuksessa kritisoitavaa. Referaatissasi jäi kuitenkin epäselväksi, mitä tutkimuksessa saatiin irti aikuisista. Toisaalta onhan tuossa lastenkin osuudessa pohdittavaaJ
Lasten suosimien pelien kirjo näyttää olleen aika monipuolinen, aina Grand Theft Auton väkivaltaräiskinnästä Harry Potterin fantasiaseikkailumaailmaan. Pelien erilaisuudessa ja lasten kommenteissa ”liian lapsellisista peleistä” näkyvät erot eri kehitysasteilla olevien 10-12 vuotiaiden välillä. Varhaismurrosiässä Harry Potter saattaa todellakin tuntua liian lapselliselta peliltä. Sen sijaan Grand Theft Auton suosio lasten piirissä on saattanut nostaa väkivaltapelien vastustajien niskakarvat tukevasti pystyyn, sillä GTA:n eri versiot ovat olleet tyypillisesti heidän hampaissaan.
Mielenkiintoinen tekijä on myös audiovisuaalisen elämyksen korostuminen pelikokemuksessa. Omat pelikokemukseni alkavat ajasta, jolloin tietokonepelien grafiikassa käytetyt pikselit pystyi laskemaan silmämääräisesti kahden käden sormilla ja äänet olivat pelkkää elektronista piippausta, ja jo silloin jokaisella grafiikan kehitysaskeleella tuntui olevan merkitystä pelikokemuksen kannalta. Kehittyneemmät koneet vain nostavat rimaa grafiikan ja äänen vaatimuksille: vaikka pelielämys ei voi perustua pelkästään komeisiin kuviin ja realistisiin tai fantasiamaisiin ääniin, ne näyttävät olevan lähtöoletus immersion synnylle.
On mukavaa huomata, että tutkimus näyttäisi osoittavan, ettei tietokonepelien pelaaminen tee lapsista epäsosiaalisia ja eristäytyneitä. Pelaaminen kun ei todellakaan tarkoita sen paremmin kehittymässä olevaa sulkeutuneisuutta kuin automaattista riippuvuussuhdettakaan.
Aika mielenkiintoinen tosiaan tuo lasten suosimien pelien kirjo. GTA ei olisi välttämättä ollut oman veikkaukseni kärjessä, sen verran olen kyseiseen peliin tutustunut. Mutta lapsethan eivät ole nykyisin enää varsinaisesti viattomia pikku kullanmuruja, ja väkivaltaa työnnetään joka tuutista muutenkin. Silti - esimerkiksi johonkin Potteriin verrattuna kyseessä on kuitenkin ihan ehta aikuisten peli.. Se oli piristävää huomata, että Super Mario pitää edelleen pintansa. Go Nintendo!! :)
Post a Comment